Rosvopaistin valmistus

Pinsiö-Seura kutsui kyläkirjeessä halukkaita rosvopaistin valmistuskurssille. Kurssi alkoi Pinsiön koululla 10.9. lauantaina teoriaosuudella, opettajana oli  Pertti Lehtinen. Pertti ja hänen puolisonsa Sirpa ovat  itse lampaankasvattajia ja siksi rosvopaistin teko on heille tullut tutuksi.

Teoria vaihtui käytännöksi  ja seuraavalla viikolla kurssilaiset kaivoivat ison kuopan Selinin talon taakse pienelle töyräälle. Kuopan reunat tuettiin tiiliskivillä sekä luonnonkivillä ja kuopan pohjaan aseteltiin myös kivet vieriviereen.

Lauantaina 24.9. klo 8.00 Lehtinen oppilaidensa kanssa sytytti kuopan pohjalle ison nuotion, jota poltettiin noin viisi tuntia. Nuotiossa piti polttaa isoja halkoja, jotta hiillos saatiin todella kuumaksi. Samalla alettiin valmistaa karitsan lihasta kääröjä kuumennettavaksi. Lihapalat oli kevyesti suolattu jo edellisenä päivänä. Folio- ja leivinpaperien päälle asetettiin lihakimpale sekä puolikkaita kuorittuja sipuleita ja porkkanoit. Niistä käärittiin tiukka paketti, jonka ympärille käärittiin vielä raparperin lehtiä. Metalliverkko kääritiin paketin tueksi, jonka avulla paisti on helppo asetella monttuun. Kääröjä tehtiin 5 kpl, joiden yhteispaino oli noin 10 kiloa. Yhteen pakettiin laitettiin paistimittari mukaan.

Nuotiossa oli kuuma hiillos, joka lapiotiin pois ison metallilevyn päälle. Paistit aseteltiin kuoppaan ja niiden päälle laitettiin ensin pari kerrosta raparperinlehtiä (kosteat sanomalehdetkin olisivat käyneet) ja sen jälkeen heitettiin n. 5 – 10 cm:n hiekkakerros ja kuuma hiillos lapiotiin päällimmäiseksi . Metallilevy tuli hiilloksen päälle ja paistit jätettiin muhimaan noin viideksi tunniksi. Paistin lämpömittari näytti jo vähän liikaa, ja Pertille tuli kiire saada paistit pois kuopasta.

Illaksi oli kutsuttu kyläläisiä nauttimaan rosvopaistista. Pinsiöläinen perunanviljelijä toi ison kassillisen perunoita keitettäväksi. Salaattia ja sämpylöitä toi osa vieraista tullessaan. Lehtinen oli paloitellut lihat komeaksi keoksi isolle paistinvadille, josta oli helppo kunkin kasata omalle lautaselleen. Liha oli erittäin maukasta ja mureaa.

Pöytään asetettiin lipas, jonka tuottomeni Pinsiön kirkon kellotapulin hankintaan.

Jätä kommentti