Puuvuori & Pinsiönkankaan harju
Pinsiönkankaantie 100, Ylöjärvi
Ylöjärven Pinsiössä sijaitsee puuvuori joka on elävä ympäristötaideteos. Samalla se on hanke, jolla ympäristövaurioita korjataan niin, että lopputulos on sopusoinnussa luonnon kanssa. Sen on suunnitellut Agnes Denes vuonna 1982 ja vuosien valmistelujen jälkeen se vihittiin taideteokseksi 1996 pidetyssä tilaisuudessa, jossa presidentti Martti Ahtisaari istutti viimeisen puun. Puuvuoren toteutus vastaa myös maa-aineslain mukaiseen maisemointivelvoitteeseen, joka omistajien kuuluu tehdä soranoton päätyttyä.
Puuvuori
Puuvuoren suunnitteli taiteilija Agnes Denes vuonna 1982. Samoihin aikoihin Denes oli toteuttanut mm. Wheatfield- nimisen teoksen New Yorkin Manhattanille, jossa hän muutti kaatopaikan useiden hehtaarien kultaiseksi viljapelloksi. Denes visioi Puuvuoren eläväksi maamerkiksi. Julkiseksi puistoksi, joka säilyisi vuosisatoja myös tuleville sukupolville.
Puuvuoren keinotekoiselle, 28 m korkealle, kartiomaiselle soravuorelle on istutettu 10 600 mäntyä matemaattisen spiraalikuvion muotoon, joka on kultaisen leikkauksen, auringonkukan ja ananaksen yhdistelmä. Pohjakuvio on ellipsi, jonka halkaisijat ovat 420 m ja 270 m. Teoksen mäntyjä ovat istuttaneet ihmiset eri puolelta maailmaa. Kullakin männyllä on oma nimikkohenkilönsä. Heidän joukostaan löytyy valtion päämiehiä (mm. George Bush, Lech Walesa, Martti Ahtisaari…), ympäristövaikuttajia ja tavallisia ylöjärveläisiä. Teoksen viimeisen puun on istuttanut silloinen presidentti Martti Ahtisaari teoksen vihkijäisissä.
Puuvuorta on kunnostettu useaan kertaan talkoolaisten voimin.
Pinsiönkankaan harju
Puuvuoren etelä- ja länsipuolella on Pinsiönkankaan luonnonsuojelualue. Osa alueesta rauhoitettiin v. 1980 ja aluetta laajennettiin v. 1987. Rauhoituksen päätavoite on suojata harjumuodostumat. Nykyisellään luonnonsuojelualueen pinta-ala on lähes 60 ha ja maanomistaja on UPM Kymmene Oyj. Alue on monimuotoinen ja geologisesti arvokas harjuselänteiden, suppien ja kumpujen muodostama kokonaisuus. Pinsiönkankaan kohdalla keskiselänne kohoaa 30-40 m ympäristöstään ja kulkee alueen pohjoisreunalla matalana ja tasalakisena, ja siinä on useita suppia. Pääselänteen ja kapean sivuharjanteen välissä on suppajonojen vyöhyke. Alueen supissa on esiintynyt uhanalaista palosirkkaa.
Pinsiökankaanharju on virkistyskäytössä ja sen laella kulkee retkeilyreittejä ja talvisin hiihtolatu.

Lue Stratan artikkeli Puuvuori-hankkeesta
Puuvuori ilmasta käsin
Agnes Denesin muistelmat teoksesta
Katso taiteilijan mietteet teoksesta sekä historiakuvaa rakennusvaiheesta.